Kiltajärjestys

Kokousohjesääntö

1 § Yleistä

Kaikilla kiltalaisilla on läsnäolo- ja puheoikeus killan kokouksissa ja, ellei raati toisin päätä, myös raadin kokouksissa.

2 § Toimivallan jaosta

Kokouksen peruuttamisesta ennen sen avaamista päättää koollekutsuja.
Kokouksen koollekutsuja avaa kokouksen ja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä, kunnes puheenjohtaja on valittu.
Puheenjohtaja ratkaisee lain, kiltajärjestyksen ja hyvien tapojen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät asiat yksin, tarvittaessa kokouksen osanottajia kuultuaan.
Kokouksen äänioikeutetut osanottajat päättävät ulkopuolisten läsnäolosta, käsiteltävistä asioista, puheenvuorojen määrän tai pituuden rajoittamisesta sekä kokouksen keskeyttämisestä ja kokouksen päättämisestä, paitsi milloin kokouksen järjestys on uhattuna.
Mikäli puheenjohtaja ja ääntenlaskijat eivät ole yksimielisiä äänestyslipun hylkäämisestä, siirtyy päätösvalta kokouksen äänivaltaisille osanottajille.
Killan kokouksessa ei voida päättää asiasta, josta lain tai kiltajärjestyksen mukaan päättää raati.

3 § Kokouksen järjestys

Mikäli kokouksen puheenjohtaja ei pysty turvaamaan järjestystä, hänellä on oikeus keskeyttää tai lopettaa kokous. Järjestyksen turvaamiseksi voi kokouksen puheenjohtaja antaa kokousta häiritsevälle suullisen huomautuksen tai pöytäkirjaan merkittävän varoituksen ja, mikäli tämä ei auta, tilanteen mukaan keskeyttää henkilön puheenvuoron, evätä häneltä puheoikeuden tai määrätä hänet poistumaan kokoustilasta. Näin poistettu menettää oikeutensa kokouksessa. Toistuvasti asian vierestä puhuminen katsotaan kokouksen häiritsemiseksi.

4 § Päätöksenteko

Päätösehdotuksia voi tehdä ja kannattaa vain asiassa äänioikeutettu, keskenään vaihtoehtoisista kerrallaan enintään yhtä.
Henkilövalintoja lukuun ottamatta on tehtyä ehdotusta kannatettava, muuten se raukeaa. Pääehdotukseksi katsottavaa raadin, jaoksen tai toimikunnan esitystä ei kuitenkaan tarvitse kannattaa.
Mikäli äänestykseen tai vaaliin on kelpuutettu vain yksi ehdotus tai enintään paikkoja vastaava määrä ehdokkaita, nämä todetaan suoraan päätökseksi. Päätös on silloinkin yksimielinen vain, jos kaikki läsnäolevat äänioikeutetut ovat sen takana, mikä yksimielisyyttä haluttaessa on erikseen varmistettava.

5 § Vaalit

Valittavien lukumäärä on päätettävä ennen vaalia. Samaan tehtävään valittavat tulee valita yhdellä vaalitoimituksella.
Vaalissa äänestetään enintään niin montaa henkilöä kuin on paikkoja, yhdellä äänellä kutakin.
Vaaliin voi asettua ehdolle joko kirjallisella ilmoituksella raadille vähintään vuorokautta ennen sen kokouksen alkua, jossa vaali suoritetaan tai paikan päällä kokouksessa.
Vaalitapana käytetään siirtoäänivaalia. Vaalien äänikynnys lasketaan “droop quota”-kaavalla. Ääntenlaskennan aikaiset ehdokkaiden väliset tasatilanteet ratkaistaan arvalla.

6 § Päätöksen peruminen

Tehty päätös tai vaali voidaan perua samassa kokouksessa vain, mikäli se todetaan riidattomasti mitättömäksi tai mikäli kaikki aiemmin asiasta päättäneet ovat läsnä ja perumisesta yksimieliset.
Jälkimmäisessä tapauksessa on lisäksi saatava suostumus niiltä, joiden hyväksi päätös oli tehty, vaalin osalta on valituksi tulleen kieltäydyttävä tehtävästä.
Peruttu asia voidaan käsitellä uudelleen samassa kokouksessa vain, mikäli kaikki aiemmin asiasta päättäneet ovat läsnä ja tähän suostuvat.
Aiemmassa kokouksessa tehty päätös voidaan perua, mikäli perumisella ei olennaisesti loukata jäsenten yhdenvertaisuutta.

7 § Työjärjestyspuheenvuorot

Työjärjestyspuheenvuoroja ovat kaikki ne hyväksyttävät puheenvuorot, jotka pyydetään keskustelun ulkopuolella, mutta keskustelun aikana vain ne, jotka eivät koske käsiteltävänä olevaa asiaa, korkeintaan siihen liittyviä menettelytapoja, esimerkiksi ilmoitusta eriävästä mielipiteestä tai esitystä asian käsittelyn lykkäämisestä. Mikäli kannatettu lykkäysehdotus esitetään työjärjestyspuheenvuorossa, eikä tavallisessa puheenvuorossa, keskeytetään asian varsinainen käsittely, kunnes lykkäysehdotuksesta on päätetty.
Esimerkkejä työjärjestyspuheenvuoroista ovat puheajan rajoittamista, kokouksen keskeyttämistä, aiemmin päätetyn käsittelyjärjestyksen muuttamista, puheenjohtajan menettelyä ja kokouksen järjestystä koskevat puheenvuorot.
Työjärjestyspuheenvuoro myönnetään aina heti, kun se on mahdollista, siis ennen vuorossa olevia tavallisia keskustelupuheenvuoroja, ei kuitenkaan koskaan kesken toisen puheenvuoron. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus keskeyttää työjärjestyspuheenvuorollaan toisen yli pii minuuttia kestänyt puheenvuoro tiedustellakseen osanottajien mielipidettä puheenvuorojen rajoittamisesta.