Puheenjohtaja

Puheenjohtaja
Uula Ollila
puheenjohtajaöhfyysikkokilta.fi
0504667038

Killan partnerit

BCG

Finnair

Futurice

OP

Relex

Sellforte

Smartly

Fyysikkokillan kiltajärjestys on hyväksytty 5.6.2014.

Fyysikkokilta ry:n säännöt

1 § Yleistä

Nimi ja kotipaikka

Fyysikkokilta, ruotsiksi Fysikergillet, englanniksi Guild of Physics, on yhdistys, jonka kotipaikka on Espoo. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä killaksi.

Tarkoitus

Killan tarkoituksena on

  • yhdistää Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelijoita;
  • toimia jäsentensä yhdyssiteenä sekä ajaa heidän yleisiä ja yhteisiä, erityisesti opintoihin ja opiskelijaelämään liittyviä etujaan, niin Aalto-yliopiston piirissä kuin ammatillisissa ja muuten opiskeluun liittyvissä yhteisöissä ja säätiöissä;
  • herättää ja ylläpitää harrastuneisuutta ammatillisiin, tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin; sekä
  • pitää yllä tervettä teekkarihenkeä.
Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kilta voi

  • järjestää kokouksia, seminaareja, opinto- ja keskustelutilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, liikunta- ja kulttuuritapahtumia, kampanjoita, saunailtoja, juhlia ja muita vastaavia tapahtumia;
  • tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja;
  • harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
  • osallistua ja vaikuttaa Aalto-yliopiston ja sen ylioppilaskunnan elimissä;
  • pitää yhteyttä ja toimia yhteistyössä Aalto-yliopiston, sen ylioppilaskunnan, alan ammatillisten järjestöjen, alumnijärjestöjen, muiden opiskelijajärjestöjen ja sidosryhmien kanssa;
  • tarjota opintoihin ja opiskelijaelämään liittyviä palveluita ja materiaalia sekä jäsenilleen että muille opiskelijoille;
  • opastaa ja avustaa jäseniään, erityisesti uusia opiskelijoita, heidän perehtyessään Aalto-yliopistoon, opintoihin ja opiskelijaelämään; sekä
  • pyrkiä saavuttamaan tarkoituksensa muita samantapaisia toimintamuotoja harjoittamalla.

Osa tapahtumista voidaan järjestää pienryhmille, esimerkiksi opiskelutilanteen, sukupuolen tai iän perusteella.

Killan ilmoitustaulu

Killan ilmoitustaulun sijainnista päättää killan kokous.

2 § Hallitus ja talous

Raati

Killalla on kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus eli raati, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen muuta jäsentä eli raatilaista.

Raadin puheenjohtajan tulee olla valintahetkellä killan varsinainen jäsen.

Tilit

Killan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudeksi valitaan kaksi toiminnantarkastajaa sekä 1. ja 2. varatoiminnantarkastaja.

Nimenkirjoitus

Killan nimen kirjoittaa raadin puheenjohtaja yksin tai kaksi täysivaltaista raatilaista yhdessä. Raati voi lisäksi antaa kiltalaisille ja killan toimihenkilöille henkilökohtaisen oikeuden kirjoittaa killan nimi joko yksin tai yhdessä toisen kanssa.

3 § Jäsenet

Kiltalaiset

Killan jäseniä, kiltalaisia, ovat varsinaiset, ortogonaali-, kannatus- ja kunniajäsenet. Kiltalaiset käyttävät päätösvaltaansa killan kokouksissa.

Jäsenkelpoisuus

Jäsenten tulee olla luonnollisia henkilöitä, poislukien kannatusjäsenet, joiksi voidaan hyväksyä oikeushenkilöitä. Varsinaisten jäsenten tulee olla AYY:n jäseniä, ortogonaalijäsenten kiinnostuneita killan toiminnasta sekä kannatusjäsenten halukkaita tukemaan kiltaa. Kunniajäsenen tulee olla killan toiminnassa erityisesti ansioitunut tai muuten merkittävästi edistänyt killan pyrkimyksiä. Varsinaista jäsentä ei voida hyväksyä kunniajäseneksi.

Jäseneksi hyväksyminen

Kiltalaiseksi hyväksymisestä päättää raati, poislukien kunniajäseneksi hyväksyminen, josta päättää killan kokous viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Jäsentiedot

Kiltalaiset ovat velvollisia ilmoittamaan viipymättä raadille killan tarvitsemien tietojensa muuttumisesta. Tarvittavia tietoja ovat täydellinen nimi, kotikunta, sähköpostiosoite sekä jäsenyys AYY:ssä.

Jäsenmaksut

Kiltalaisten on maksettava jäsenmaksu kerran Aalto-yliopiston lukuvuodessa. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksuja. Kiltalainen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa kahden kuukauden ajan. Jäsenmaksuista päättää killan kokous kaikkien jäsenryhmien osalta erikseen.

4 § Erottaminen, varoitus ja osallistumiskielto

Erottaminen

Raati voi erottaa kiltalaisen mikäli hän

  • ei täytä jäsenyysehtoja,
  • on toiminut killan tarkoituksen, tavoitteiden tai päätösten vastaisesti,
  • on käyttäytynyt killan piirissä häiritsevästi tai sopimattomasti taikka
  • aiheuttanut toiminnallaan haittaa tai vahinkoa killalle, killan maineelle tai muille kiltalaisille.
Varoitus ja osallistumiskielto

Edellä mainituista rikkeistä raati voi antaa kiltalaiselle myös varoituksen tai enintään puolen vuoden mittaisen kiellon osallistua killan toimintaan. Osallistumiskielto voi koskea kaikkea muuta toimintaa paitsi killan kokouksia, ja se astuu voimaan välittömästi.

Sisäinen muutoksenhaku

Erottaminen, varoitus ja osallistumiskielto voidaan saattaa killan kokouksen ratkaistavaksi rangaistuksen kohteena olevan ja viiden muun äänioikeutetun kiltalaisen yhteisestä vaatimuksesta. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti neljän viikon kuluessa siitä, kun raati on julkistanut päätöksensä. Vaatimusta ei voi esittää, mikäli rangaistava ei ole jäsenkelpoinen tai on laiminlyönyt jäsenmaksunsa.

Tasaäänet

Jos erottamisesta, eronneeksi katsomisesta, varoituksesta tai osallistumiskiellosta äänestettäessä menevät annetut äänet tasan, päätökseksi tulee lievempi vaihtoehto.

5 § Killan kokoukset

Koollekutsuminen

Killan kokouksen kutsuu koolle killan raati ilmoittamalla siitä killan ilmoitustaululla vähintään viikkoa ennen kokousta. Kokousten koollekutsumisesta tulee ilmoittaa myös sähköpostitse sekä killan www-sivuilla.

Vuosi- ja vaalikokous

Killan vuosikokous pidetään aikaisintaan tammikuun ja viimeistään maaliskuun 15. päivänä.
Vaalikokous pidetään aikaisintaan lokakuun ja viimeistään joulukuun 15. päivänä.

Käsiteltävät asiat

Tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä päätetään vuosikokouksessa, raadin ja toiminnantarkastajien valinnasta vaalikokouksessa.

Vuosikokouksessa käsitellään ainakin

  • tilinpäätöksen, vuosikertomuksen, toiminnantarkastuskertomuksen ja toiminnantarkastajien lausunnon esittely;
  • tilinpäätöksen vahvistaminen;
  • vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille;
  • toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle vuodelle; sekä
  • jäsenmaksujen suuruus ja eräpäivä.

Vaalikokouksessa käsitellään ainakin

  • raatilaisten tehtävänjako pääpiirteittäin, vähintään niin että talous- ja sihteeriasiat tulevat katettua;
  • raatilaisten valinta tehtävittäin;
  • toiminnantarkastajien sekä 1. ja 2. varatoiminnantarkastajan valinta.
Ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus

Äänioikeus killan kokouksissa on vain varsinaisilla jäsenillä.
Puhe- ja läsnäolo-oikeus on kaikilla killan jäsenillä.
Killan kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille kuin killan jäsenille.

Aloiteoikeus

Vähintään kymmenesosalla (1/10) tai vähintään kymmenellä äänioikeutetulla kiltalaisella on oikeus saada vaatimansa asia killan kokouksessa käsiteltäväksi.

Käsittelyajat

Milloin kiltalaisilla on oikeus saada vaatimansa asia killan kokouksessa käsiteltäväksi, se tulee käsitellä kokouksessa viipymättä, viimeistään neljän viikon kuluttua kirjallisen vaatimuksen jättämisestä.

Lykkääminen

Viiden äänioikeutetun läsnäolijan vaatimuksesta lykätään sellainen asia, josta ei ollut mainintaa kokouskutsussa, seuraavaan kokoukseen, kuitenkin vähintään viikon päähän.

Kiltajärjestys

Killan toiminnassa noudatetaan kiltajärjestystä, joka sisältää killan säännöt ja ohjesäännöt. Näitä voidaan muuttaa vain mikäli kokouskutsussa on mainittu niiden muuttamisesta.

Sääntöjen muuttaminen ja killan purkaminen

Sääntöjen muuttamista ja killan purkamista koskevissa asioissa vaaditaan päätöksen syntymiseksi, että esitys on hyväksytty ¾ enemmistöllä, muuttumattomana kahdessa peräkkäisessä killan kokouksessa, siten että kokousten väli on sääntöasiassa vähintään kaksi ja purkamisasiassa vähintään neljä viikkoa, mutta enintään kolme kuukautta.

Killan purkautuminen

Killan purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi siirtyvät sen varat Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) käytettäväksi killan tarkoituksen mukaisesti, tai sen ollessa mahdotonta ylioppilaskunnan toiminnan tukemiseen.


Toimijaohjesääntö

Kilta on toiminnallisesti jaettu raatiin, jaoksiin, toimihenkilöihin ja toimikuntiin. Jaosten toimintaan voi osallistua jokainen kiltalainen, samoin toimikunnan toimintaan, ellei tätä asetettaessa ole päätetty toisin.

1 § Raati

Killan asioita hoitaa raati puheenjohtajansa johdolla. Raadin varapuheenjohtaja hoitaa raadin puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt tai esteellinen.
Raati on päätösvaltainen, kun asian käsittelyyn osallistuu yli puolet raatilaisista, mutta myös silloin kun käsittelyyn osallistuu puheenjohtajan tai hänen tehtäviään hoitavan varapuheenjohtajan johdolla tasan puolet raatilaisista.
Raatilaisten pääpiirteittäisestä tehtävänjaosta päättää killan kokous ennen vaalia. Raadin puheenjohtajan ja jäsenet tehtävittäin valitsee killan kokous. Raadin varapuheenjohtajan valitsee raati keskuudestaan.
Raadin tehtäviin kuuluu

  • kutsua killan kokoukset koolle tarpeen vaatiessa;
  • valmistella killan kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset;
  • laatia ehdotus killan toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, vuosikertomukseksi ja tilinpäätökseksi;
  • hoitaa killan taloutta ja omaisuutta;
  • ylläpitää killan jäsenrekisteriä;
  • huolehtia killan omaisuudesta;
  • kehittää killan toimintaa vastaamaan jäsenistön tarpeita;
  • huolehtia jaosten toimivuudesta;
  • toimikuntien perustaminen ja valvonta;
  • toimihenkilöiden valinta ja toiminnan valvonta; sekä
  • edustaa kiltaa.

2 § Jaosten yleiset tehtävät

Kaikkien jaosten tehtäviin kuuluu omalla vastuualueellaan

  • pitää yhteyttä ja seurata asioiden käsittelyä ja kehittämistä Aalto-yliopistossa ja Aalto-yhteisössä;
  • osallistua AYY:n elimien toimintaan ja edustaa muutenkin kiltaa;
  • tehdä suunnitelmia ja ehdotuksia killan toiminnan kehittämiseksi; sekä
  • suunnitella ja järjestää killan tilaisuudet.

3 § Jaokset

Infojaos vastaa killan tiedotustoiminnasta ja sen tehtäviin kuuluu

  • julkaista killan lehteä;
  • huolehtia killan päätösten julkituomisesta;
  • ylläpitää killan www-sivuja ja postituslistoja;
  • tiedottaa killan tapahtumista kiltalaisille ja tiedotusvälineille; sekä
  • ylläpitää killan tietokoneita.

Fuksijaos vastaa killan fuksitoiminnasta ja sen tehtäviin kuuluu

  • huolehtia fuksien tutustuttamisesta Aalto-yliopistoon sekä killan ja AYY:n toimintaan opastaen heitä erityisesti opintojen alkuvaiheessa käytännön toimissa yhdessä AYY:n ja Aalto-yliopiston kanssa; sekä
  • kasvattaa fuksit ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana kunnon teekkareiksi ja kelvollisiksi kantamaan teekkarilakkia.

Opintojaos vastaa killan opintoasioista ja sen tehtäviin kuuluu

  • muotoilla killan opintopolitiikkaa;
  • tarkkailla opintoasioissa vallitsevia epäkohtia ja laatia korjausehdotuksia niihin;
  • tarkkailla tutkinnon, opetuksen sisällön sekä opetusmenetelmien kehitystä teknillisen fysiikan ja matematiikan opinnoissa;
  • killan opiskelijatutoreiden toiminnan koordinointi; sekä
  • tarjota kiltalaisille opintoja tukevia palveluita.

Ulkojaos vastaa killan suhteista ulkopuolisiin ja sen tehtäviin kuuluu

  • hoitaa killan suhteita muihin järjestöihin ja yhteisöihin AYY:n ulkopuolella niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, esimerkiksi opiskelija- ja kansalaisjärjestöihin, alumnijärjestöihin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, elinkeinoelämään ja ammattiyhdistystoimintaan;
  • suunnitella ja toteuttaa opintoretkiä;
  • osallistua AYY:ssä toimivan ulkomaisten opiskelijoitten viihtyvyydestä vastaavan elimen toimintaan; sekä
  • alumniyhteistyön ylläpito ja kehittäminen.

Sisäjaos vastaa killan vapaa-ajan tilaisuuksista ja sen tehtäviin kuuluu

  • huolehtia killan tilaisuuksien käytännön järjestelyistä;
  • suunnitella ja hoitaa killan kulttuuri- ja liikuntatoimintaa;
  • järjestää erilaisia tilaisuuksia kiltalaisille mielenkiintoisista yhteiskunnallisista ja tieteellisistä kysymyksistä; sekä
  • kiltahuoneen ylläpito.

4§ Toimihenkilöiden ja toimikuntien asettaminen, tehtävä ja vapauttaminen

Toimihenkilöiden valinnasta, toimikuntien asettamisesta, sekä edellämainittujen tehtävistä päättää killan kokous tai raati.
Toimihenkilön erottamisesta, tehtävästä vapauttamisesta ja toimikunnan lakkauttamisesta päättää se elin, joka toimihenkilön tai -kunnan valitsi. Toimihenkilön omasta pyynnöstä raati voi vapauttaa toimihenkilön tehtävästään.

5§ Oltermanni

Oltermanni valitaan opettajakunnan keskuudesta yhteyksien pitämiseksi opettajakuntaan. Oltermanni valitaan määräajaksi, ja hänen toimikautensa pituudeksi suositellaan vähintään kahta vuotta kerrallaan. Oltermannista päättää killan kokous. Oltermannin tunnuksena on oltermannin sauva, joka luovutetaan uudelle oltermannille killan vuosijuhlassa, mikäli mahdollista. Oltermannin sauvan sisällä on killan perustamisasiakirja sekä rekisteröitymispäätös.


Kokousohjesääntö

1 § Yleistä

Kaikilla kiltalaisilla on läsnäolo- ja puheoikeus killan kokouksissa ja, ellei raati toisin päätä, myös raadin kokouksissa.

2 § Toimivallan jaosta

Kokouksen peruuttamisesta ennen sen avaamista päättää koollekutsuja.
Kokouksen koollekutsuja avaa kokouksen ja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä, kunnes puheenjohtaja on valittu.
Puheenjohtaja ratkaisee lain, kiltajärjestyksen ja hyvien tapojen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät asiat yksin, tarvittaessa kokouksen osanottajia kuultuaan.
Kokouksen äänioikeutetut osanottajat päättävät ulkopuolisten läsnäolosta, käsiteltävistä asioista, puheenvuorojen määrän tai pituuden rajoittamisesta sekä kokouksen keskeyttämisestä ja kokouksen päättämisestä, paitsi milloin kokouksen järjestys on uhattuna.
Mikäli puheenjohtaja ja ääntenlaskijat eivät ole yksimielisiä äänestyslipun hylkäämisestä, siirtyy päätösvalta kokouksen äänivaltaisille osanottajille.
Killan kokouksessa ei voida päättää asiasta, josta lain tai kiltajärjestyksen mukaan päättää raati.

3 § Kokouksen järjestys

Mikäli kokouksen puheenjohtaja ei pysty turvaamaan järjestystä, hänellä on oikeus keskeyttää tai lopettaa kokous. Järjestyksen turvaamiseksi voi kokouksen puheenjohtaja antaa kokousta häiritsevälle suullisen huomautuksen tai pöytäkirjaan merkittävän varoituksen ja, mikäli tämä ei auta, tilanteen mukaan keskeyttää henkilön puheenvuoron, evätä häneltä puheoikeuden tai määrätä hänet poistumaan kokoustilasta. Näin poistettu menettää oikeutensa kokouksessa. Toistuvasti asian vierestä puhuminen katsotaan kokouksen häiritsemiseksi.

4 § Päätöksenteko

Päätösehdotuksia voi tehdä ja kannattaa vain asiassa äänioikeutettu, keskenään vaihtoehtoisista kerrallaan enintään yhtä.
Henkilövalintoja lukuun ottamatta on tehtyä ehdotusta kannatettava, muuten se raukeaa. Pääehdotukseksi katsottavaa raadin, jaoksen tai toimikunnan esitystä ei kuitenkaan tarvitse kannattaa.
Mikäli äänestykseen tai vaaliin on kelpuutettu vain yksi ehdotus tai enintään paikkoja vastaava määrä ehdokkaita, nämä todetaan suoraan päätökseksi. Päätös on silloinkin yksimielinen vain, jos kaikki läsnäolevat äänioikeutetut ovat sen takana, mikä yksimielisyyttä haluttaessa on erikseen varmistettava.

5 § Vaalit

Valittavien lukumäärä on päätettävä ennen vaalia. Samaan tehtävään valittavat tulee valita yhdellä vaalitoimituksella.
Vaalissa äänestetään enintään niin montaa henkilöä kuin on paikkoja, yhdellä äänellä kutakin.
Vaaliin voi asettua ehdolle joko kirjallisella ilmoituksella raadille vähintään vuorokautta ennen sen kokouksen alkua, jossa vaali suoritetaan tai paikan päällä kokouksessa.
Vaalitapana käytetään siirtoäänivaalia. Vaalien äänikynnys lasketaan “droop quota”-kaavalla. Ääntenlaskennan aikaiset ehdokkaiden väliset tasatilanteet ratkaistaan arvalla.

6 § Päätöksen peruminen

Tehty päätös tai vaali voidaan perua samassa kokouksessa vain, mikäli se todetaan riidattomasti mitättömäksi tai mikäli kaikki aiemmin asiasta päättäneet ovat läsnä ja perumisesta yksimieliset.
Jälkimmäisessä tapauksessa on lisäksi saatava suostumus niiltä, joiden hyväksi päätös oli tehty, vaalin osalta on valituksi tulleen kieltäydyttävä tehtävästä.
Peruttu asia voidaan käsitellä uudelleen samassa kokouksessa vain, mikäli kaikki aiemmin asiasta päättäneet ovat läsnä ja tähän suostuvat.
Aiemmassa kokouksessa tehty päätös voidaan perua, mikäli perumisella ei olennaisesti loukata jäsenten yhdenvertaisuutta.

7 § Työjärjestyspuheenvuorot

Työjärjestyspuheenvuoroja ovat kaikki ne hyväksyttävät puheenvuorot, jotka pyydetään keskustelun ulkopuolella, mutta keskustelun aikana vain ne, jotka eivät koske käsiteltävänä olevaa asiaa, korkeintaan siihen liittyviä menettelytapoja, esimerkiksi ilmoitusta eriävästä mielipiteestä tai esitystä asian käsittelyn lykkäämisestä. Mikäli kannatettu lykkäysehdotus esitetään työjärjestyspuheenvuorossa, eikä tavallisessa puheenvuorossa, keskeytetään asian varsinainen käsittely, kunnes lykkäysehdotuksesta on päätetty.
Esimerkkejä työjärjestyspuheenvuoroista ovat puheajan rajoittamista, kokouksen keskeyttämistä, aiemmin päätetyn käsittelyjärjestyksen muuttamista, puheenjohtajan menettelyä ja kokouksen järjestystä koskevat puheenvuorot.
Työjärjestyspuheenvuoro myönnetään aina heti, kun se on mahdollista, siis ennen vuorossa olevia tavallisia keskustelupuheenvuoroja, ei kuitenkaan koskaan kesken toisen puheenvuoron. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus keskeyttää työjärjestyspuheenvuorollaan toisen yli pii minuuttia kestänyt puheenvuoro tiedustellakseen osanottajien mielipidettä puheenvuorojen rajoittamisesta.


Fuusio-ohjesääntö

1 § Killan vuosijuhla

Killan vuosijuhlaa, Fuusiota, vietetään mahdollisimman lähellä Albert Einsteinin syntymäpäivää, 14.3., mieluiten lauantaina.

2 § Kunniajäsenet

Edellisen vuosijuhlan jälkeen hyväksytyt kunniajäsenet mainitaan killan vuosijuhlassa.


Tunnusohjesääntö

1 § Killan tunnukset

Killan virallinen tunnus on kehän sisällä oleva iso, kursivoitu kreikkalaisen kirjaimiston fii-kirjain. Tunnus voi olla mustavalkoinen tai mustakeltainen. Lisäksi tunnuksessa voi olla tekstit "Aalto-yliopisto" kehän yläreunassa ja "Fyysikkokilta" kehän alareunassa.

2 § Killan liput

Killan virallisen lipun pohjaväri on valkoinen, ja sen aiheena on mustavalkoinen killan tunnus valkoisella fiillä ilman tekstejä. Lipun leveyden suhde korkeuteen on noin 8 / 5. Fiin kehän sisäkorkeuden suhde lipun korkeuteen on noin 18 / 25. Lipun päädyssä on mustat hapsut. Lippu on kiinnitetty tankoon, jonka päähän on kiinnitetty musta tupsu.
Lippua käytetään arvokkaissa tilaisuuksissa. Lipun käyttämisestä päättää raati kokouksessaan. Ilman suojusta kuljetettaessa lippua seuraa kahden teekkarin muodostama lippuvartio. Lipunkantajan ja lippuvartion nimittää raati. Lipunkantaja ja lippuvartio käyttävät aina teekkarilakkia. Lisäksi lippuvartio käyttää killan airutnauhoja.
Killalla on myös räyhälippu, jota voidaan käyttää kiltaa edustettaessa. Räyhälipuksi kelpaa killan tunnuksella varustettu lippu, joka eroaa ulkoasultaan selvästi virallisesta lipusta.

3 § Standaari

Killan standaarissa on mustalla pohjalla mustakeltainen killan tunnus mustalla fiillä ilman tekstejä. Standaarin alareuna on lovettu, ja siinä on mustat tupsut.
Standaari voidaan raadin päätöksellä lahjoittaa killan pitkäaikaisille yhteistyökumppaneille. Raati pitää kirjaa standaarin saajista.

4 § Killan ansiomerkit

Killalla on kultainen ja hopeinen ansiomerkki. Ansiomerkeistä käytetään ainoastaan arvokkainta. Merkkejä käytetään akateemisten kunniamerkkien tavoin.
Ansiomerkit jaetaan killan vuosijuhlassa, mikäli mahdollista. Raati pitää kirjaa ansiomerkkien saajista. Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää killan jäsenelle tai muulle henkilölle erittäin ansiokkaasta toiminnasta killan tarkoitusperien hyväksi. Esityksen kultaisen ansiomerkin saajasta tekee raati tai vähintään kymmenen killan jäsentä yhdessä. Ansiomerkin myöntämisestä päätetään killan kokouksessa viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kultainen ansiomerkki myönnetään etupäässä aktiiviuransa lopettaneelle henkilölle pitkäjänteisestä toiminnasta.
Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää ansiokkaasta toiminnasta killan tarkoitusperien hyväksi killan nykyiselle tai entiselle jäsenelle, ei kuitenkaan kunniajäsenelle. Hopeisen ansiomerkin myöntää raati kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Hopeista ansiomerkkiä voidaan myöntää vuosittain enintään neljä kappaletta, ellei raati yksimielisesti toisin päätä.
Raatilaisille ei voida myöntää ansiomerkkejä heidän toimikautensa aikana.

5 § Fii-kunnianosoitus

Fii-kunnianosoitus voidaan myöntää ansiokkaasta toiminnasta killan tarkoitusperien hyväksi. Kunnianosoitus voidaan myöntää joko pitkäjänteisestä työstä tai poikkeuksellisen ahkerasta lyhytaikaisesta toiminnasta. Fii-kunnianosoitus voidaan myöntää killan nykyiselle tai entiselle jäsenelle, ei kuitenkaan kunniajäsenelle.
Kunnianosoitusta ei voida myöntää killan hopeisen tai kultaisen ansiomerkin saaneille eikä raatilaisille heidän toimikautensa aikana.
Kunnianosoitukset julkaistaan ja, mikäli mahdollista, myös luovutetaan Teekkarikulttuurisitseillä.
Kunnianosoitusten saajat julkaistaan killan nettisivuilla ja raati pitää kirjaa niiden saajista. Fii-kunnianosoitukset myöntää raati, joka päättää myös kunnianosoituksen vuotuisesta sisällöstä.

6 § Kiltakirja

Killan kunniajäsenet sekä kunniamerkkien ja Fii-kunnianosoitusten saajat kerätään Kiltakirjaan. Kiltakirjan kunnosta ja päivittämisestä huolehtii raati.

7 § Raatilaisen merkki

Raatilaiset saavat käyttää kullanväristä fii-pinssiä akateemisten kunniamerkkien tavoin. He saavat myös käyttää haalareissaan mustaa, keltaisella fiillä varustettua olkapolettia raativuotensa ajan.
Olkapoletit siirtyvät uusille raatilaisille.
Raatilainen voi lunastaa raatipinssin toimikautensa jälkeen omakustannushintaan.

8 § Kiltanauha

8.1 § Fyysikkokillan kiltanauha

Fyysikkokillan kiltanauha on musta-kulta-musta nauha, jossa värien suhteet ovat 2-5-2. Nauhan leveys on 2 senttimetriä.
Killalla on samoja värejä ja mittasuhteita noudattavat airutnauhat.
Fyysikkokillan nauhan mallikappaletta säilytetään killan arkistossa.

8.2 § Kiltanauhan käyttöoikeus

Kiltanauhan käyttöoikeus on kaikilla killan nykyisillä ja entisillä jäsenillä.
Killalla on oikeus myöntää kiltanauhan käyttöoikeus kunnianosoituksena myös killan ulkopuolisille henkilöille.
Päätöksen nauhan käyttöoikeuden myöntämisestä kunnianosoituksena tekee killan raati.
Raati pitää kirjaa nauhan kunnianosoituksena saaneista henkilöistä.
Nauhaa ei saa luovuttaa henkilölle jolla ei ole sen käyttöoikeutta.

8.3 § Kiltanauhan käyttötapa


Kiltanauhaa kannetaan :
1. Akateemisissa juhlissa
2. Edustettaessa Fyysikkokiltaa
3. Muissa tilanteissa, milloin nauhan käyttäminen on sopivaa

Kiltanauhaa kannetaan oikealta olalta alas vasemmalle lantiolle. Nauhan kantotapa on sama miehillä ja naisilla.
Puvun, jakkupuvun tai vastaavan kanssa nauhaa voi vaihtoehtoisesti kantaa myös puvun takin vasemmassa kauluksessa siten, että se on 90 asteen kulmassa kauluksen ulkoreunaan nähden.
Kiltanauhaa voi myös kantaa ruusukkeena. Ruusuketta käytetään puvun oikeassa miehustassa.
Ruusukkeessa tulee olla 2-3 silmukkaa molemmin puolin.
Nauhan käyttö edellyttää asianmukaista asua.
Nauhan tulee olla käytettäessä puhdas ja ehjä.
Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.

9 § Puheenjohtajan kääty

Puheenjohtajan käätyjä saa käyttää killan istuva puheenjohtaja akateemisissa juhlatilanteissa juhlapuvun kanssa. Käädyt luovutetaan puheenjohtajan käyttöön raativuoden alkaessa.

10 § Haalarit

Fyysikot kantavat tunnuksenaan väritykseltään mahdollisimman luonnonvalkoisia haalareita. Parillisina vuosina selkään tuleva fii teksteineen on musta valkoisella pohjalla, parittomina tämän negatiivi. Vasempaan rintataskuun tulee ommella killan haalarimerkki.

11 § Pro Kiljava

Jos henkilön fuksien vastaanottoiltaan osallistumiskertojen lukumäärä on jaollinen viidellä, henkilölle luovutetaan Pro Kiljava -merkki Kiljavalla.

12 § Arvonimet

Arvonimiä voidaan myöntää killan kokouksessa. Myös raati voi myöntää arvonimiä.