Fuksikapteeni
Petra Huttunen
fuksikapteeniöhfyysikkokilta.fi
040 725 4993
ISOvastaava
Eira Friström
eira.fristromöhaalto.fi

Seuraavassa muutamia perinteisiä teekkarikulttuurin esiintymismuotoja. Samat tiedot löytyvät myös tämän vuoden fuksiaapisesta.

Sitsit

Sitsit ovat akateeminen pöytäjuhla, joissa pidetään hauskaa tyylillä ja tunteella. Sitseillä nautitaan yleensä kolmen ruokalajin illallinen ruokajuomineen, mutta pääosassa sitseillä on silti hyvässä seurassa illan viettäminen sekä laulaminen. Teekkari tunnetusti laulaa mieluummin kuin hyvin, ja siksipä iloista kuoroa onkin sitseillä johtamassa laulut ihan oikeasti osaava lukkari. Usein illan aikana päästään myös näkemään erilaisia esityksiä ja performansseja. Sitsien pukukoodi on lähtökohtaisesti tumma puku, mutta aina silloin tällöin sitsataan ja pukeudutaan erilaisten teemojen (esim. viidakko, kylpeminen) mukaan.

Ensikosketuksen sitseihin pääset ottamaan Teekkarikulttuurisitseillä. Tuon illan aikana opit sitsikäyttäytymisen alkeet aina skoolauskuvioista moniin lauluihin liittyviin koreografioihin saakka.

Vuosijuhla

Ylioppilaskunta, kilta ja useat yhdistykset juhlivat ikääntymistään arvokkaasti vuosijuhlan merkeissä. Vuosijuhlissa naiset pääsevät prameilemaan iltapuvuissaan ja miehetkin ovat komeimmillaan frakeissaan. Juhlintaprosessi aloitetaan yleensä cocktail-tilaisuudella, jonka jälkeen siirrytään sitsimäisen, joskin muutamaan astetta hienomman pääjuhlan kautta jatkoille ja lopulta seuraavan aamun silliaamiaiselle asti. Silliaamiaisella eli silliksellä on hyvä kertailla ystävien kanssa edellisen illan tapahtumia, kuunnella musiikkia, syödä paljon maistuvaa ruokaa noutopöydästä ja kenties nauttia vielä hieman kuplajuomaakin. Sillikselle ei myöskään ole olemassa yhtä ainoaa pukukoodia, vaan kaikki eläinasun ja tuulipuvun väliltä on ihan ookoo.

Fyysikkokillan vuosijuhlaa, Fuusiota, juhlitaan Albert Einsteinin syntymäpäivää, eli maaliskuun 14. päivää, lähimpänä lauantaina.

Excursio

Excursiolla (lyh. excu, XQ) tarkoitetaan opiskelijapiireissä yleensä yritysvierailua tai opintomatkaa lähelle tai kauas. Lyhimmillään excu on muutaman tunnin mittainen vierailu johonkin oman alan yritykseen tai vaikkapa Fazerin makeistehtaalle, kun taas pisimmillään excukohde voi olla jopa toisella puolella maapalloa. Keväällä 2009 tehtiin Fyysikkokillan ulkomaanexcu Ranskaan, missä pääsimme paitsi kuvauttamaan itseämme Eiffel-torni taustallamme, myös tutustumaan ITER-fuusioreaktoriprojektiin sen rakennustyömaalle sekä vierailemaan McLarenin varikolla Monacon GP-viikonlopun aikana. Tämän jälkeen excuiltu on mm. Pietariin ja Lappeenrantaan, missä uteliaat fyysikot ovat päässeet tutustumaan mitä ihmeellisimpiin kohteisiin.

Excu sisältää yleensä sekä virallisen että vapaamuotoisen osuuden, eli exculle lähtemistä ei kannata pelätä pitkien puhemaratonien vuoksi. Parhaimmillaan excuilta saa tietoa, virikkeitä sekä vatsan ja mielen hemmottelua. Excukulttuuriin pääset tutustumaan lähemmin ainakin perinteisellä ydinvoimalaan suuntautuvalla Fuksiexculla.

Speksi

Speksi on interaktiivinen, musiikkia ja tanssia runsaasti sisältävä näytelmä. Yleisö voi koska tahansa pyytää esiintyjiä esittämään edellisen kohtauksen uudelleen huutamalla "Omstart!". Huutoon voi lisätä myös haluamansa määreen, esimerkiksi "Omstart, saksalaisittain!", jolloin näyttelijöiden on pikapikaa luotava kohtaus uudestaan tarvittavien "Ach", "Ich komme!", ym. fraasien kera. Jokainen speksin esitys on yksilöllinen, ja niin tekijöidensä kuin katsojiensakin näköinen.

Fyysikoilla on myös oma speksi, Fyysikkospeksi. Fyysikkospeksin tuotantokoneisto tuottaa uuden esityksen parittomina vuosina. Mikäli kiinnostuksesi herää vuoden 2015 produktioon, seuraa tiedotuksia ja kysy tarvittaessa lisää vaikkapa fuksikapteenilta. Suurin osa rekrytoinneista suoritettaneen kevään 2015 aikana. Mukaan tarvitaan lavasteiden tekijöitä, puvustajia, soittajia, tanssijoita, näyttelijöitä, sanoittajia ja monia muita. Hyppää rohkeasti mukaan.

Jäynä

Jäynä on ilomielinen ja oivaltava teekkarikepponen, joka riemastuttaa niin tekijöitään, kuin kohdettaan ja sivullisiakin. Jäynällä on aina jokin idea, eikä se missään nimessä ole ilkivaltaa. Jäynistä ja koko ajan käynnissä olevasta jäynäkilpailusta voit lukea lisää osoitteesta www.jäynä.fi.

Vappulehdet

Vappulehdet ovat olennainen ja näkyvä osa teekkarivappua. Vappulehtien myyjät ovat tuttu ja taattu näky pääkaupunkiseudun katukuvassa koko vappuviikon. Ne ovat varmasti myös yksi tunnetuimpia teekkarikulttuurin ilmenemismuotoja Otaniemen ulkopuolella. Otaniemen teekkareiden julkaisuista Äpy ilmestyy parittomina vuosina, ja Julkku parillisina.

Haalari

Haalari on teekkarin edustusasu, joka perimätiedon mukaan on rantautunut Otaniemeen Fyysikkokillan ruotsalaisten vieraiden mukana 1970-luvulla. Haalareihin on tapana kerätä ja ommella erilaisia haalarimerkkejä. Lisäksi haalareita voi tuunata vapaasti omien taitojen ja mielikuvituksen rajoissa.

Fyysikkokillan haalari on luonnonvalkoinen ja sen selässä on musta fii-painatus. Lisäksi fyysikoilla on tapana ommella killan haalarimerkki vasempaan rintataskuunsa. Haalarien hankinta on fuksien vastuulla ja niitä varten perustetaan oma toimikuntansa jo alkusyksystä.

Lakki

Lakki on teekkarin tärkein tunnusmerkki, ja yksi fuksivuoden tavoitteista. Teekkarilakin käyttöoikeus on vain teekkareilla, ja heilläkin vain kesäaikaan (1.5-31.9), ellei lakinkäyttöön ole myönnetty erityislupaa. Keräämällä tarpeeksi fuksipisteitä fuksivuoden aikana, saat sinäkin seuraavana Wappuyönä luvan painaa lakin päähäsi. Käyttäessäsi teekkarilakkia edustat suurta yhteisöä, joten käyttäydy sen mukaisesti. Lakkia ei myöskään saa käyttää vajaasti pukeutuneena, vaan lakkia tulee kantaa sen vaatimalla arvokkuudella ja ylpeydellä; on hienoa olla teekkari.