Fyysikkokilta ry
Kiltajärjestys 16.3.2005-
Johtosääntö
Raadin ja jaosten tehtävät
Kokousjärjestys
Fuusio-ohjesääntö
Lippu- ja merkkiohjesääntö
Johtosääntö
1 § Yleistä
Nimi, kotipaikka ja tunnus
Fyysikkokilta, ruotsiksi Fysikergillet, on yhdistys, jonka kotipaikka on Espoo. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä killaksi.
Killan tunnuksena on kreikkalaisen kirjaimiston iso fii-kirjain.
Tarkoitus
Killan tarkoituksena on
- yhdistää Teknillisen korkeakoulun (TKK) Teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelijoita;
- toimia jäsentensä yhdyssiteenä sekä ajaa heidän yleisiä ja yhteisiä, erityisesti opintoihin ja opiskelijaelämään liittyviä etujaan, niin TKK:n piirissä kuin ammatillisissa ja muuten opiskeluun liittyvissä yhteisöissä ja säätiöissä;
- herättää ja ylläpitää harrastuneisuutta ammatillisiin, tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin; sekä
- pitää yllä tervettä teekkarihenkeä.
Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi kilta voi
- järjestää kokouksia, seminaareja, opinto- ja keskustelutilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, liikunta- ja kulttuuritapahtumia, kampanjoita, saunailtoja, juhlia ja muita vastaavia tapahtumia;
- tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja;
- harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
- osallistua ja vaikuttaa Teknillisen korkeakoulun ja sen ylioppilaskunnan elimissä;
- pitää yhteyttä ja toimia yhteistyössä oppilaitosten, ylioppilaskuntien, alan ammatillisten järjestöjen ja yritysten sekä muiden sidosryhmien kanssa;
- tarjota opintoihin ja opiskelijaelämään liittyviä palveluita ja materiaalia sekä jäsenilleen että muille opiskelijoille;
- opastaa ja avustaa jäseniään, erityisesti uusia opiskelijoita, heidän perehtyessään Teknilliseen korkeakouluun, opintoihin ja opiskelijaelämään; sekä
- pyrkiä saavuttamaan tarkoituksensa muita samantapaisia toimintamuotoja harjoittamalla.
Osa tapahtumista voidaan järjestää pienryhmille, esimerkiksi opiskelutilanteen, sukupuolen tai iän perusteella.
Killan purkautuminen
Killan purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi siirtyvät sen varat Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnalle (TKY) käytettäväksi killan tarkoituksen mukaisesti, tai sen ollessa mahdotonta ylioppilaskunnan toiminnan tukemiseen.
2 § Kiltamuoto
Tässä pykälässä esitellään osat, joista kilta koostuu.
Kiltalaiset
Killan jäseniä, kiltalaisia, ovat teekkari-, ortogonaali-, kannatus- ja kunniajäsenet. Kiltalaiset käyttävät päätösvaltaansa killan kokouksissa.
Ensimmäisen vuosikurssin teekkarijäseniä kutsutaan fukseiksi vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Vuosi- ja vaalikokous
Killan vuosikokous pidetään aikaisintaan tammikuun ja viimeistään maaliskuun 15. päivänä sekä vaalikokous aikaisintaan lokakuun ja viimeistään joulukuun 15. päivänä.
Raati
Killalla on kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus eli raati, johon kuuluu vähintään seitsemän ja enintään yksitoista jäsentä, raatilaista. Raadin puheenjohtajan tulee olla valintahetkellä teekkarijäsen.
Tilit
Killan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudeksi valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.
Oltermanni
Opettajakunnan keskuudesta valitaan killalle Oltermanni määräajaksi.
Oltermanni valitaan yhteyksien pitämiseksi opettajakuntaan, ja hänen toimikautensa pituudeksi suositellaan kaksi vuotta kerrallaan.
Jaokset, toimikunnat, toimihenkilöt
Kilta on toiminnallisesti jaettu jaoksiin. Lisäksi killalla voi olla toimihenkilöitä ja toimikuntia. Jaosten toimintaan voi osallistua jokainen kiltalainen, samoin toimikunnan toimintaan, ellei tätä asetettaessa ole päätetty toisin.
Kiltajärjestys
Killan toiminnassa noudatetaan kiltajärjestystä, joka sisältää myös killan säännöt.
3 § Toimivaltajaosta
Fyysikkokillassa päätösvalta kuuluu kiltalaisille tai raadille, ei muille. Tästä pykälästä selviää, mikä kummallekin kuuluu.
Raati
Killan asioita hoitaa raati puheenjohtajansa johdolla. Raadin varapuheenjohtaja hoitaa raadin puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt tai esteellinen.
Raati on päätösvaltainen, kun asian käsittelyyn osallistuu yli puolet raatilaisista, mutta myös silloin kun käsittelyyn osallistuu puheenjohtajan tai hänen tehtäviään hoitavan varapuheenjohtajan johdolla tasan puolet raatilaisista.
Raatilaisten pääpiirteittäisestä tehtävänjaosta ja raadin puheenjohtajasta päättävät kiltalaiset. Raadin varapuheenjohtajan valitsee raati keskuudestaan.
Nimenkirjoitus
Killan nimen kirjoittaa raadin puheenjohtaja yksin tai kaksi täysivaltaista raatilaista yhdessä. Raati voi lisäksi antaa kiltalaisille ja killan toimihenkilöille henkilökohtaisen oikeuden kirjoittaa killan nimi joko yksin tai yhdessä toisen kanssa.
Jäseneksi hyväksyminen, erottaminen, varoitus ja osallistumiskielto
Kiltalaiseksi hyväksymisestä päättävät teekkarijäsenten ja kunniajäsenten osalta kiltalaiset, muiden osalta raati. Kiltalaisen erottamisesta ja eronneeksi katsomisesta sekä kiltalaiselle annettavasta varoituksesta ja osallistumiskiellosta killan toimintaan päättää raati; asia voidaan kuitenkin saattaa kiltalaisten ratkaistavaksi.
Jäsenmaksut
Jäsenmaksuista päättävät teekkarijäsenten osalta kiltalaiset, muiden osalta raati jäsenryhmittäin.
Kiltajärjestys, Oltermanni
Kiltajärjestyksestä ja Oltermannista päättävät kiltalaiset. Kiltajärjestystä voidaan muuttaa vain mikäli kokouskutsussa on mainittu sen tai sääntöjen muuttamisesta.
Toimihenkilöiden ja toimikuntien asettaminen
Toimihenkilöiden valinnasta päättävät mahdollisuuksien mukaan kiltalaiset, yleensä vaalikokouksessa, minkä jälkeen valinnoista päättää yleensä raati. Toimikunnan voivat asettaa sekä kiltalaiset että raati.
Toimihenkilöiden ja toimikuntien tehtävät
Raati voi tarvittaessa tarkentaa toimihenkilön ja toimikunnan tehtäviä sekä myöntää eron toimihenkilölle.
Toimihenkilöiden ja toimikuntien vapauttaminen
Toimihenkilön erottamisesta, tehtävästä vapauttamisesta ja toimikunnan lakkauttamisesta päättää raati, elleivät kiltalaiset ole painavasta syystä pidättäneet ratkaisuvaltaa itsellään.
Kiltalaiset eivät ole päätöksistään vahingonkorvausvastuussa yhdistykselle, raatilaiset sen sijaan ovat. Siksi raatilaisilla on oltava päätösvalta asioissa, jotka kuuluvat heidän vastuunsa piiriin.
4 § Jäsenten velvollisuudet
Jäsenkelpoisuus
Teekkarijäsenten tulee olla TKY:n jäseniä, ortogonaalijäsenten kiinnostuneita killan toiminnasta sekä kannatusjäsenten halukkaita tukemaan kiltaa.
Kunniajäsenen tulee olla killan toiminnassa erityisesti ansioitunut tai muuten merkittävästi edistänyt killan pyrkimyksiä. Teekkarijäsentä ei voida hyväksyä kunniajäseneksi. Kunniajäsenyyttä koskevat päätökset tehdään viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä.
Jäsenmaksut
Kiltalaisten on maksettava jäsenmaksu kerran TKK:n lukuvuodessa. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksuja. Jäsenmaksusta voidaan myöntää alennusta sosiaalisin perustein tai kiltaa hyödyttäneen toiminnan ansiosta. Kiltalainen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa kahden kuukauden ajan.
Jäsenmaksuista päättävät teekkarijäsenten osalta kiltalaiset, muiden osalta raati jäsenryhmittäin.
Jäsentiedot
Kiltalaiset ovat velvollisia ilmoittamaan viipymättä raadille killan tarvitsemien tietojensa muuttumisesta.
Tarvittavia tietoja ovat täydellinen nimi, kotikunta, sähköpostiosoite sekä jäsenyys TKY:ssä.
5 § Erottaminen, varoitus ja osallistumiskielto
Erottaminen
Kiltalainen voidaan erottaa mikäli hän ei täytä jäsenyysehtoja, on toiminut killan tarkoituksen, tavoitteiden tai päätösten vastaisesti, on käyttäytynyt killan piirissä häiritsevästi tai sopimattomasti taikka aiheuttanut toiminnallaan haittaa tai vahinkoa killalle, killan maineelle tai muille kiltalaisille.
Varoitus ja osallistumiskielto
Edellä mainituista rikkeistä voidaan kiltalaiselle myös antaa varoitus tai enintään puolen vuoden mittainen kielto osallistua killan toimintaan. Osallistumiskielto voi koskea kaikkea muuta toimintaa paitsi killan kokouksia, ja se astuu voimaan välittömästi.
Sisäinen muutoksenhaku
Erottaminen, varoitus ja osallistumiskielto on kohteena olevan ja viiden muun, äänioikeutetun kiltalaisen yhteisestä vaatimuksesta ratkaistava killan kokouksessa, paitsi niissä tapauksissa, joissa kiltalainen ei ole jäsenkelpoinen tai on laiminlyönyt jäsenmaksunsa. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti neljän viikon kuluessa siitä, kun raati on julkistanut päätöksensä.
Tasaäänet
Jos erottamisesta, eronneeksi katsomisesta, varoituksesta tai osallistumiskiellosta äänestettäessä menevät annetut äänet tasan, päätökseksi tulee lievempi vaihtoehto.
6 § Killan kokoukset
Koollekutsuminen
Killan kokous kutsutaan koolle ilmoittamalla siitä killan ilmoitustaululla vähintään viikko ennen kokousta.
Killan ilmoitustaulu on TKY:n virallinen ilmoitustaulu.
Kokousten koollekutsumisesta tulee ilmoittaa myös sähköisissä tiedotusvälineissä. Sähköisiksi tiedotusvälineiksi suositellaan killan uutisryhmää ja www-sivuja.
Äänioikeus
Äänioikeus killan kokouksissa on vain teekkarijäsenillä.
Aloiteoikeus
Kymmenellä äänioikeutetulla kiltalaisella on oikeus saada vaatimansa asia killan kokouksessa käsiteltäväksi.
Käsiteltävät asiat
Tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä päätetään vuosikokouksessa, raadin ja tilintarkastajien valinnasta vaalikokouksessa.
Vuosikokouksessa käsitellään ainakin
- toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
- toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen;
- vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille;
- toimintasuunnitelma ja talousarvio; sekä
- teekkarijäsenten jäsenmaksun suuruus ja eräpäivä.
Vaalikokouksessa käsitellään ainakin
- raatilaisten tehtävänjako pääpiirteittäin, vähintään niin että talous- ja sihteeriasiat sekä jaosvastuut tulevat katettua;
- raatilaisten valinta tehtävittäin;
- tilintarkastajien sekä ensimmäisen ja toisen varatilintarkastajan valinta; sekä
- toimihenkilöiden valintoja mahdollisuuksien mukaan.
Lykkääminen
Viiden äänioikeutetun läsnäolijan vaatimuksesta lykätään sellainen asia, josta ei ollut mainintaa kokouskutsussa, seuraavaan kokoukseen, kuitenkin vähintään viikon päähän.
Käsittelyajat
Milloin kiltalaisilla on oikeus saada vaatimansa asia killan kokouksessa käsiteltäväksi, se tulee käsitellä kokouksessa viipymättä, viimeistään neljän viikon kuluttua vaatimuksen jättämisestä.
Sääntöjen muuttaminen ja killan purkaminen
Sääntöjen muuttamista ja killan purkamista koskevissa asioissa vaaditaan päätöksen syntymiseksi, että esitys on hyväksytty muuttumattomana kahdessa peräkkäisessä killan kokouksessa, siten että kokousten väli on sääntöasiassa vähintään kaksi ja purkamisasiassa vähintään neljä viikkoa.
Johtosääntö
Raadin ja jaosten tehtävät
Kokousjärjestys
Fuusio-ohjesääntö
Lippu- ja merkkiohjesääntö
Raadin ja jaosten tehtävät
1 § Raati
Raadin tehtäviin kuuluu
- kutsua killan kokoukset koolle tarpeen vaatiessa;
- valmistella killan kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset;
- laatia ehdotus killan toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi;
- hoitaa killan taloutta ja omaisuutta;
- huolehtia killan käyttöomaisuudesta;
- kehittää killan toimintaa vastaamaan jäsenistön tarpeita;
- huolehtia jaosten toimivuudesta;
- valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa; sekä
- edustaa kiltaa.
2 § Jaosten yleiset tehtävät
Kaikkien jaosten tehtäviin kuuluu omalla vastuualueellaan
- pitää yhteyttä ja seurata asioiden käsittelyä ja kehittämistä TKK:ssa ja teekkariyhteisössä;
- osallistua TKY:n elimien toimintaan ja edustaa muutenkin kiltaa;
- tehdä suunnitelmia ja ehdotuksia killan toiminnan kehittämiseksi; sekä
- suunnitella ja järjestää killan tilaisuudet.
3 § Jaokset
Infojaos vastaa killan tiedotustoiminnasta ja sen tehtäviin kuuluu
- julkaista killan lehteä;
- huolehtia killan päätösten julkituomisesta;
- ylläpitää killan www-sivuja ja postituslistoja;
- tiedottaa killan tapahtumista kiltalaisille ja tiedotusvälineille; sekä
- ylläpitää killan tietokoneita.
Fuksijaos vastaa killan fuksitoiminnasta ja sen tehtäviin kuuluu
- huolehtia fuksien tutustuttamisesta Teknilliseen korkeakouluun sekä killan ja TKY:n toimintaan opastaen heitä erityisesti opintojen alkuvaiheessa käytännön toimissa yhdessä TKY:n ja TKK:n kanssa; sekä
- kasvattaa fuksit ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana kunnon teekkareiksi ja kelvollisiksi kantamaan teekkarilakkia.
Opintojaos vastaa killan opintoasioista ja sen tehtäviin kuuluu
- muotoilla killan opintopolitiikkaa;
- tarkkailla opintoasioissa vallitsevia epäkohtia ja laatia korjausehdotuksia niihin; sekä
- tarkkailla tutkinnon, opetuksen sisällön sekä opetusmenetelmien kehitystä koulutusohjelmassa.
Ulkojaos vastaa killan suhteista ulkopuolisiin ja sen tehtäviin kuuluu
- hoitaa killan suhteita muihin järjestöihin ja yhteisöihin TKY:n ulkopuolella niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, esimerkiksi opiskelija- ja kansalaisjärjestöihin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, elinkeinoelämään ja ammattiyhdistystoimintaan;
- suunnitella ja toteuttaa opintoretkiä; sekä
- osallistua TKY:ssä toimivan ulkomaisten opiskelijoitten viihtyvyydestä vastaavan elimen toimintaan.
Sisäjaos vastaa killan vapaa-ajan tilaisuuksista ja sen tehtäviin kuuluu
- järjestää erilaisia tilaisuuksia kiltalaisille mielenkiintoisista yhteiskunnallisista ja tieteellisistä kysymyksistä;
- suunnitella ja hoitaa killan kultturi- ja liikuntatoimintaa; sekä
- huolehtia killan tilaisuuksien käytännön järjestelyistä.
Johtosääntö
Raadin ja jaosten
tehtävät
Kokousjärjestys
Fuusio-ohjesääntö
Lippu- ja
merkkiohjesääntö
Kokousjärjestys
1 § Yleistä
Kaikilla kiltalaisilla on läsnäolo- ja puheoikeus killan kokouksissa ja, ellei raati toisin päätä, myös raadin kokouksissa.
2 § Toimivallan jaosta
Kokouksen peruuttamisesta ennen sen avaamista päättää koollekutsuja.
Kokouksen avaaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä, kunnes puheenjohtaja on valittu.
Puheenjohtaja ratkaisee lain, kiltajärjestyksen ja hyvien tapojen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät asiat yksin, tarvittaessa kokouksen osanottajia kuultuaan.
Kokouksen äänioikeutetut osanottajat päättävät ulkopuolisten läsnäolosta, käsiteltävistä asioista, puheenvuorojen määrän tai pituuden rajoittamisesta sekä kokouksen keskeyttämisestä ja kokouksen päättämisestä, paitsi milloin kokouksen järjestys on uhattuna.
Mikäli puheenjohtaja ja ääntenlaskijat eivät ole yksimielisiä äänestyslipun hylkäämisestä, siirtyy päätösvalta kokouksen äänivaltaisille osanottajille.
Killan kokouksessa ei voida päättää asiasta, josta lain tai kiltajärjestyksen mukaan päättää raati.
3 § Kokouksen järjestys
Mikäli kokouksen puheenjohtaja ei pysty turvaamaan järjestystä, hänellä on oikeus keskeyttää tai lopettaa kokous. Järjestyksen turvaamiseksi voi kokouksen puheenjohtaja antaa kokousta häiritsevälle suullisen huomautuksen tai pöytäkirjaan merkittävän varoituksen ja, mikäli tämä ei auta, tilanteen mukaan keskeyttää henkilön puheenvuoron, evätä häneltä puheoikeuden tai määrätä hänet poistumaan kokoustilasta. Näin poistettu menettää oikeutensa kokouksessa. Toistuvasti asian vierestä puhuminen katsotaan kokouksen häiritsemiseksi.
4 § Päätöksenteko
Päätösehdotuksia voi tehdä ja kannattaa vain asiassa äänioikeutettu, keskenään vaihtoehtoisista kerrallaan enintään yhtä.
Henkilövalintoja lukuun ottamatta on tehtyä ehdotusta kannatettava, muuten se raukeaa. Pääehdotukseksi katsottavaa raadin, jaoksen tai toimikunnan esitystä ei kuitenkaan tarvitse kannattaa.
Mikäli äänestykseen tai vaaliin on kelpuutettu vain yksi ehdotus tai enintään paikkoja vastaava määrä ehdokkaita, nämä todetaan suoraan päätökseksi. Päätös on silloinkin yksimielinen vain, jos kaikki läsnäolevat äänioikeutetut ovat sen takana, mikä yksimielisyyttä haluttaessa on erikseen varmistettava.
Kokouksen pöytäkirjaa tarkastettaessa voi äänioikeuttaan käyttää vain henkilö, joka on itse osallistunut tarkastettavan asiakohdan käsittelyyn.
5 § Vaalit
Valittavien lukumäärä on päätettävä ennen vaalia. Samaan tehtävään valittavat tulee valita yhdellä vaalitoimituksella.
Vaalissa äänestetään enintään niin montaa henkilöä kuin on paikkoja, yhdellä äänellä kutakin.
6 § Päätöksen peruminen
Tehty päätös tai vaali voidaan perua samassa kokouksessa vain, mikäli se todetaan riidattomasti mitättömäksi tai mikäli kaikki aiemmin asiasta päättäneet ovat läsnä ja perumisesta yksimieliset. Jälkimmäisessä tapauksessa on lisäksi saatava suostumus niiltä, joiden hyväksi päätös oli tehty, vaalin osalta on valituksi tulleen kieltäydyttävä tehtävästä.
Peruttu asia voidaan käsitellä uudelleen samassa kokouksessa vain, mikäli kaikki aiemmin asiasta päättäneet ovat läsnä ja tähän suostuvat.
Aiemmassa kokouksessa tehty päätös voidaan perua, mikäli perumisella ei olennaisesti loukata jäsenten yhdenvertaisuutta.
7 § Työjärjestyspuheenvuorot
Työjärjestyspuheenvuoroja ovat kaikki ne hyväksyttävät puheenvuorot, jotka pyydetään keskustelun ulkopuolella, mutta keskustelun aikana vain ne, jotka eivät koske käsiteltävänä olevaa asiaa, korkeintaan siihen liittyviä menettelytapoja, esimerkiksi ilmoitusta eriävästä mielipiteestä tai esitystä asian käsittelyn lykkäämisestä. Mikäli kannatettu lykkäysehdotus esitetään työjärjestyspuheenvuorossa, eikä tavallisessa puheenvuorossa, keskeytetään asian varsinainen käsittely, kunnes lykkäysehdotuksesta on päätetty.
Esimerkkejä työjärjestyspuheenvuoroista ovat puheajan rajoittamista, kokouksen keskeyttämistä, aiemmin päätetyn käsittelyjärjestyksen muuttamista, puheenjohtajan menettelyä ja kokouksen järjestystä koskevat puheenvuorot.
Työjärjestyspuheenvuoro myönnetään aina heti, kun se on mahdollista, siis ennen vuorossa olevia tavallisia keskustelupuheenvuoroja, ei kuitenkaan koskaan kesken toisen puheenvuoron. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus keskeyttää työjärjestyspuheenvuorollaan toisen yli pii minuuttia kestänyt puheenvuoro tiedustellakseen osanottajien mielipidettä puheenvuorojen rajoittamisesta.
Johtosääntö
Raadin ja jaosten tehtävät
Kokousjärjestys
Fuusio-ohjesääntö
Lippu- ja merkkiohjesääntö
Fuusio-ohjesääntö
Killan vuosijuhlaa, Fuusiota, vietetään mahdollisimman lähellä Albert Einsteinin syntymäpäivää, 14.3., mieluiten lauantaina.
Lippu- ja merkkiohjesääntö
1 § Killan tunnukset
Killan virallinen tunnus on kehän sisällä oleva iso, kursivoitu kreikkalaisen kirjaimiston fii-kirjain. Tunnus voi olla mustavalkoinen tai mustakeltainen. Lisäksi tunnuksessa voi olla tekstit "Teknillinen korkeakoulu" kehän yläreunassa ja "Fyysikkokilta" kehän alareunassa.
2 § Killan liput
Killan virallisen lipun pohjaväri on valkoinen, ja sen aiheena on mustavalkoinen killan tunnus valkoisella fiillä ilman tekstejä. Lipun leveyden suhde korkeuteen on noin 8 / 5. Fiin kehän sisäkorkeuden suhde lipun korkeuteen on noin 18 / 25. Lipun päädyssä on mustat hapsut. Lippu on kiinnitetty tankoon, jonka päähän on kiinnitetty musta tupsu.
Lippua käytetään arvokkaissa tilaisuuksissa. Lipun käyttämisestä päättää raati.
Ilman suojusta kuljetettaessa lippua seuraa kahden teekkarin muodostama lippuvartio. Lipunkantajan ja lippuvartion nimittää raati. Lipunkantaja ja lippuvartio käyttävät aina teekkarilakkia.
Killalla on myös räyhälippu, jota voidaan käyttää kiltaa edustettaessa. Räyhälipuksi kelpaa killan tunnuksella varustettu lippu, joka eroaa ulkoasultaan selvästi virallisesta lipusta.
3 § Standaari
Killan standaarissa on mustalla pohjalla mustakeltainen killan tunnus mustalla fiillä ilman tekstejä. Standaarin alareuna on lovettu, ja siinä on mustat tupsut.
Standaari voidaan raadin päätöksellä lahjoittaa killan pitkäaikaisille yhteistyökumppaneille. Raati pitää kirjaa standaarin saajista.
4 § Killan ansiomerkit
Killalla on kultainen ja hopeinen ansiomerkki. Ansiomerkeistä käytetään ainoastaan arvokkainta. Merkkejä käytetään akateemisten kunniamerkkien tavoin.
Ansiomerkit jaetaan killan vuosijuhlassa, mikäli mahdollista. Raati pitää kirjaa ansiomerkkien saajista.
Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää killan jäsenelle tai muulle henkilölle erittäin ansiokkaasta toiminnasta killan tarkoitusperien hyväksi. Esityksen kultaisesta ansiomerkistä tekee raati, ja myöntämisestä päätetään killan kokouksessa viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kultainen ansiomerkki myönnetään etupäässä aktiiviuransa lopettaneelle henkilölle pitkäjänteisestä toiminnasta.
Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää ansiokkaasta toiminnasta killan tarkoitusperien hyväksi killan nykyiselle tai entiselle jäsenelle, ei kuitenkaan kunniajäsenelle. Hopeisen ansiomerkin myöntää raati kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Hopeista ansiomerkkiä voidaan myöntää vuosittain enintään kaksi kappaletta, ellei raati yksimielisesti toisin päätä.
Raatilaisille ei voida myöntää ansiomerkkejä heidän toimikautensa aikana.
5 § Raatilaisen merkki
Raatilaiset saavat käyttää kultaista fii-pinssiä akateemisten kunniamerkkien tavoin. He saavat myös käyttää haalareissaan mustaa, keltaisella fiillä varustettua olkapolettia.
Pinssit ja olkapoletit siirtyvät uusille raatilaisille.
6 § Kiltalaisen merkki
Kiltalaiset saavat ostaa hopeisia fii-pinssejä ja käyttää niitä akateemisten kunniamerkkien tavoin.
7 § Pro Kiljava
Jos henkilön fuksien vastaanottoiltaan osallistumiskertojen lukumäärä on jaollinen viidellä, henkilölle luovutetaan Pro Kiljava -merkki Kiljavalla.
8 § Kunniajäsenet
Edellisen vuosijuhlan jälkeen hyväksytyt kunniajäsenet mainitaan killan vuosijuhlassa.
9 § Oltermanni
Oltermannin tunnuksena on oltermannin sauva, joka luovutetaan uudelle oltermannille killan vuosijuhlassa, mikäli mahdollista.
10 § Arvonimet
Arvonimiä voidaan myöntää killan kokouksessa. Myös raati voi myöntää arvonimiä.
Johtosääntö
Raadin ja jaosten tehtävät
Kokousjärjestys
Fuusio-ohjesääntö
Lippu- ja merkkiohjesääntö